I Kae Matundu-Tjiparuro
OTJOMUISE
Ndinondi ndiri eyuva eseinina ounepo uvari mbuungura ponganda yomahongero wokombanda indji o Unama okuheruka kovihavero vyao motjira tjopolotika poo okukongorerwa, ounepo imbwi momatjangwa omaseinina motuwondja tuomatjangwa pokati kawo nouhonapare wonganda indji weiningire okuhapa ounongo warwe motjina ihi.
Otjiuru tjOrupa ro Unama ro Vivarero Vyomambo Wotjimariva, Omatarero Womambo inga Notjitjamurongo, Usutuaije Maamberua, nguri wina Opresidenda yo Swanu, nOnongo Tangeni Iijambo, omitiri morupa romahongero nu wina Omutjangerepo Omunene wo Swanu, ndinondi otjimaveso okuzirira kerakiza ro Unama indi poo tjivehatjitire nao mavetoorerwa omikambo vyarwe.
Tjayandjere ehungi rOtjiuru tjo Unama pomautiro wovyungura vyo Unama Oritjavari, Otjiuru tjOvitjitua Vyovihongwa nOmakondononeno, Onongo Osmund Mwandemele, wayarukire nongurameno yo Unama ohunga nomakarero outue wovaungure vonganda indji movitjitua vyo porotika nokukara novihavero vyo porotika.
Posyo Maamberua na Iijambo momatjangwa nguvatjanga kotjiuru tjonganda indji, Onongo Lazarus Hangula, o New Era nguyeimunu, maveyandja ondunge kutja o Unama ipahe omundu poo orutu nduerikuramena, nduhinongarera nomunda okutoroka kutja omazeva wayo nguma yetjayere ovaungure vayo okukara novihavero vyo porotika kaena okuvetsana otjipara nongundeveta yehi poo kayeri pendje noveta. Mavetja onganda indji ngaikapahe ondunge komberoo yomutjevere woukohoke movyungura vyohoromende, o Ombudsman. Ihi mavetja kavena kamombwiro yao oveni nugwari oyo tjiwana atjihe tjonganda indji nawina tjehi. “Omena rokutja kangamwa omundu ete ku tuakapahere kondunge motjina ihi wari nongeyakeyero kutja omazeva inga yeri moveta nu mapeya ayeungura,” aveevari vatjere naveraisa kutja ongutiro yOtjirata indji o: C/07387/27 orwisiwa. Ongutiro yOtjirata indji yomayuva tjiyari23 ku Tjikukutu mo 2007, o Unama yatia kutja ovaungure vayo kavena kukara novihavero vyovira vyoporotika. Munao Hangula opapitisira ondjivisiro kovaungure avehe vonganda ye omayuva tjiyari 16 ku Rozondu kutja kavena okuyandjerwa okukara novihavero movira vyoporotika poo tjimavevanga nao ngavekambure omayuva wokusuva nokuhina okusutua. Posyo Maamberua na Iijambo vazemburukisiwa omazeva wonganda indji womakutiro movyungura tjiyari 14 ku Tjikukutu 2007 katjisupi okuza nokutoororwa movihavero vyo Swanu. Posyo omazeva inga kayetjayerere ovaungure okukara novihavero vyoporotika nungwari mayevetjayere kovyungura vyarwe pendje nonganda indji ngunda amaveungurire yo no kunanena ombango noruveze rwao kuvyo. Wina mayekahurura kutja ovaungure maveyandjerwa okukara novyungura vyarwe ndoovazu kavina kuvetasana naimbi vyo Unama.
Ezeva o C3.1.3 ndina otjina norupa movitjitua vyoporotika karina kutjayera kutja ovaungure verire ounepo wovira vyoprorotika okukara pozombongarero inda posyo maritja kavesere “okuzehaamisa poo okurira ovahungire vazo”.
Wina ezeva indi maritjayere ovaungure vo Unama okuhina okukara novitjitua vyoporotika momwano mbumau i itisa ohoni poo okuungurisa otutu poo ozombongarero okunyomokisa mbyatjama nozondando zoporotika yoharive.
Komurungu ezeva indi maritjayere ovaungure okuhina kuuta poo okuyandja omahungi okunyomona poo okutendura ondero yotjira tjoporotika.
Okuza nganda vauta okuhindirwa omazemburukisiro wokutja omazeva yetjavi, Maamberua na Iijambo veyekuramena momurungu nawina indji ongutiro ya 23 ku Tjikukutu mo 2007. Morutuu indui oruseinina maveraisa kutja ovihavero avihe vyo Swanu mumuna tjOpresidenda naihi tjOmutjangerepo Omunene, kavina otjisuta novyo rurama nokuungurira otjiwana. Munao otjivayanisa ko Unama kutja kavena ovyungura vyarwe vyoruveze aruhe pendje no Unama nu munao otjeheri ohepero owo okukabmura omayuva wokukasuva. Wina mavetja kavena ondando kaparukaze okuungurisa ovyungurisiwa vyo Unama poo okuungurira po Unama ovitjitua vya vyoporotika.
Komurungu owo mavepaha okuzuha kutja tjii hapo imbwi omuhunga wo Unama imbwi una ongee mbatero poo ouwa navetja ouwa wayo wakapita puna Ombangu yOtjivara maa ungurisiwa okutjayera ouyara woporotika.