Ministera goukanguki Dr. Kalumbi Shangula katente asi sirongo simpe kuna kugwanekera nosivaro sina kukanduka omu vananogona wonomvhura dokonhi vana kugwana mazimo.
‘’Mo 2020/2021 dogoro 2021/2022 meyereko lyomvhura pasimaliwa, sivaro sovanonagona vagwene mazimo kuna kara nye po 14.54 % ano 14.95% pontambo zosirongo yina kara asi sivaro sokusika ko 15 000 yiwo vana kugwana mazimo nkenye mvhura,’’ yimo ana kutanta Shangula apa nye kahuyungire posilika sokugavera mauhwi gokulipopera asi vahagwana ezimo ntani kouvera eyi yina kara asi toyigwana nye nayinye moVenduka.
Shangula kwatente mosiruwo seyereko yimaliwa 2020/2021 asi nomukunda dina kara asi sivaro kuna kanduka unene kuna kara Kavango zoutokero(24.3%) Kunene(22.4%) ano Kavango zoupumezuva(21.1%) anon ye mukunda guna kara asi sivaro sisesu Khomas(7.76%), Erongo (8.78%) ano Oshana(9.6%). Ano nye mo 2021/2022 meyereko simaliwa, mukunda nye ogu gwakere asi guna kanduka unene mokugwana mazimo Kavango zoutokero (23.9%) Kunene (22.9%) ano Kavango zoupumezuva (21.1%) ano zosivaro sosisesu Khomas(9.8%) ‘’ yimo ngoso ana kufaturuira. Shangula simpe katente asi kapisi asi ezimo lyokupira klugazara lyelike ali zonagura erongo lyomuntu, nye kuvhura hena kutwaredera asi tagwana uvera ou wakara asi womukagu nsene mukara kumwe panyama.
Ntani kukarako udigu kuvhura kuremana pokuhampuruka, morwa rutu romunonakadona kuvhura rukare asi simpe kapi runa kuru nawa.
Sinzi sova nona kukara asi kumuretera uvera ndi kukara udigu unene dogoro kuvhura yitwaredere asi ezimo talikatundamo. ‘’ yimo ana kutanta. Age katente asi vanonakadona owo nkenye apa kukara nye noudigu dogoro tayasiki nye pontambo asi ngano alidipage mwene.
Movantu vetu, kukara asi munona ogo ana pilire kupya ntani kwakara nouvera nkenye,kureta udigu, yimo anakutanta.
Awo kwayimona asi yina kara mulyo unene vavatere vanona kadona ava mokuvaronga kuruganesa epopero kugwana ezimo nokuvapa mapukururo asi kupi navagwana mavango gangesi. Ava vana kara asi kuna kuvatera elikwamo lyangesi, epangero lyosirongo saJapan kwagava yimaliwa yokusika ko US$463 000 (N$8 Million moyimaliwa yetu).
United Nations Population Fund kwatanta asi kata nomaudigu gamwe kuretesamo udigu unene mokuhampuruka eyi ayitwaredere dogoro vagusepo ezimo olyo, ntani kuninkisa nye munona ogo akare noudigu mokurera munwendi.
Projeka tuna kara nazo ngesi kuka kara asi oguhwe vana vasigi konyima, ntani kupopera nye pangenderera ngwendi moomu twarugene poCovid-19.
Projeka ezi kuna kara asi kuna gumu vantu woruhepo ntani vana kara asi kuparuka nourema ntanu nye vanonagona kadona.
Mbatero zangesi kuna kara asi kuwapukurura muhoko nokupopera vantu pomundinda gwendi vakare neparu lina wapa, makura awo yiyonye valitura elikwamo lyangesi likare asi kuna kwateremo uhaku naunye uzuni naunye, asi kwato ogu navahupisako, yimo ana kutanta mukarelipo gosirongo saJapan Noriaki Sadamoto.