Ombongo yOruhindo mEhi rOvandoitji mainingire ondjesiro kOtjiÞiro Otjindjandja

Home Languages Ombongo yOruhindo mEhi rOvandoitji mainingire ondjesiro kOtjiÞiro Otjindjandja

Omutjange wOnganda Oini
Otjomuise

Ombongo yOruhindo mehi rOvandoitji yaningire kotjiveta ondjesiro kozondekurona zovaihamisiwa iyOtjiÞiro Otjindjandja vOvaherero nOvakwena.

Omuhonge Petra Bosse-Huber, operesidenda yokehi yombongo yOruhindo mehi rOvandoitji, wina nguri otjiuru rUpa rOmahakainisiro Movyongamburiro Novaevangeri Mouye, otjiveke wahungirire kuna onganda yozombuze yehi rOvandoitji indji o Deutsche Welle ohunga norupa ombongo indji nduyari naro mOtjiÞiro Otjiandjandja naitavere kutja ombongo indji yari norupa orunene tjinene mouhuura. Tjapurirwe iyomuwonge wozombuze Wolfgang Dick kutja ongwaye Ombongo yOruhindo mEhi rOvandoitji tjiyeripurire okuhungirira kotji¿a ihi nai otjo tjitjatjitwa mondanaujiro yeserewondo oritja 19, Bosse-Huber matja: “Tjaso kutja tjatjitwa rukuru, okutja munao otjeri nawa kutja nai tjeya. Tjingetjo wina pena epu rotjikoro. Ehika Rouye Rozombongo Zoruhindo rina obmongarero yaro onene mOtjomuise momautiro wa Kambundu…” Eye waitavere kutja Oruhindo rwa Rhine rwari norupa orunene tjinene mouhuura. “Mwari ovahonge mbakuramene osemba punovandu va Namibia nave kwekurura ouhasemba womapundiro, omakongororero nombangu yotjivara. Kwari omunda warwe wOruhindo rwa Rhine oro ndwari popezu nomu Kaisera…matutjiwa kutja nandarire kutja kapari omuhonge ngwatja ovandu ngaveyandekwe, ovahandure novorupa rovita vari ookatama neyo kutja avehayenene okukuramena omazepero momurungu. Munao opumatuzu okuningira ondjesiron uriri.” Bosse-Huber matja otjina tjombongo okuri kohorora tjeri purwa oruveze orure. “Orutuu rwetu rwahingi orure. Omazemburukiro wozombura esere zOvita vya Tjozondjupa mo 2004 ongapendura omautiro wongonÿononeno ndjitwauta mo 2007 natumana mo 2015. Apehepa okurizuvisa nu pari omapiruriro kuyo, posya ozombura otja tjimazekurupa omapiririro inga ayewotamisiwa iyomahungameno nepu indi.”

Omuhonge wOmundoitji ingwi mu Rozonÿu ovanane vombongo “vahakaena novanane ovakwao va Namibia okukondjisa kutja omaningiriro wondjesiro aihamunikwa otjondjambu kangamwa nawina okusembamisa omirari vyaharive.” Ombongo yOruhindo yEhi rOvandoitji nambano maiyandja ondunge yokutja pesembamisiwe Orutu rOndjesirasaneno rwa Namibia Nehi rOvandoitji nawina okuurika ozombindi zOtjitiro Otjindjandja mo Namibia nEhi rOvandoitji. “Otuveze itwi pupatira omahapu wovandu potuingi katuraisa kutja patjitwa tjike nu wina katuyandjere kutja ovandu verizemburuke novitjitwa imbi. Ihi otjina otjizeu okutjinda momwinyo,” Bosse-Huber matja. “Tjazumba wina pena otjina tjokuyarura omaÞupa, tjimuna ozombamba zovyuru zovakwatera nÿeri mehi rOvandoitji ngamba. Kuza ozo zayetwa mEhi rOvandoitji ko ngonÿononeno yorupa rouveruke. OmaÞupa inga mayeso okuyarurwa momwano mburiwo nu wondengero. Tjiuna otjina otjititi tjimotjiwa ohunga no Africa moso okutjiwa ohepero yovakuru novate ingo, motjiwa kutja epu emwatameta pupetapi.”

Bosse-Huber matja ombongo iri popezu nungwari kaina orupa motjiporotika nomahungiriro ngeripo nai pokati kozohoromende ya Namibia no yEhi rOvandoitji.

“Mezeri kutja otupa atuyevari tutuna otjiungura tjomahungiriro tutjikambura nomutima auhe. Wina matukondjo pumatuyenene munda imbo wetu okuvepa oruvara. Otjombongo yOruhindo, tunonÿero yomasa kutja ovaihamisiwa vepuratenwe nokutja ongendo yawo itware komukambo woporotika,” matja.

Bosse-Huber tjapurwa ohunga notjisuta okuza kombongo kovaihamisiwa, nandarire okwiitavera kutja ombongo yari norupa mohuurire yEhi rOvandoitji, matja: “Ou¿ingandu indi kapu kweÞe, mena rokutja kapena ouhatoi womakuruhungi wokutja tunondjo okuyeta epuriro ndasanango. Ndoovazu matuso okuripurira kotjisuta, mapeyandja ouzeu okuteza otjina ihi momwano omupaturuke. Bosse-Huber operesidenda yombongo yOruhindo mEhi rOvandoitji okuza mo 2014.