I Kae Matundu-Tjiparuro
TLAKAMENG, SOUTH AFRICA-Katjisupi eraka repaha ra Tjiute mo Namibia ohunga notjisuta tjombindu yao ndjatirahiwa iyo tjihoromende tjohuurire yOvandoitji yovimbumba viiayo vioivita mbiayandeka omayovi nomayovi wOvaherero, Ovambanderu nOvakuena, nambano karina kurira eraka romuravaere mokuto ongaango kuro oruni.
Okuzamba keraka indi nambano makurikuamba omaraka wepaha ra Tjiute mOtjauana na South Africa. Indji ondjiri ongutiro yepaha ra Tjiute nOvakuena kombunda yomeeropamue omayuva womasuviro ngazuko muno peyuva rovirumatua mo South Africa, o National Heritage Day. Omazemburukiro weyuva indi potjikando otjitenga rayetere pamue ozondekurona zOvaherero, Ovambanderu nOvakuena zaimba mbahupa Otjitiro Otjindjandja tjohuurire yOvandoitji okuza ko Tjauana, o Namibia no South Africa mbaworonganene muno morukondua ruo kongurova okupikira komanene, oro rukuru nduaa rutjiukua otjo Rukondua rua Northern Cape mo South Africa.
Umue wovasembamise ohongora vomaworonganeno inga, Kenaura Thabo Appolus, ondekurona yOvaherero, wakahurire ondando nomuhunga womaworonganeno inga kutja oyo yatanderua okututumuna eraka nokupendura ombazu mozondekurona zOvahererero, Ovambanderu nOvakuena. Kakutja inga ongeri omayandero wondando indji nunguari inga omautiro uriri wondjira komurungu mena rokutja ombindu yovati vawo “iveyendera”. Appollus aa hungirire komauhezendu ngatjitua kOvaherero, Ovambanderu nOvakuena iyohuurire yOvandoitji movita viombiririro vio 1904-8.
“Nambano tangeye Mukuru omunene tjinga ee tutjitire ovina ovinene,” otjimbummba otjinene tjepaha ra Tjiute, nandarire kutja ovengi varo kavehungire poo okuzuva Otjiherero nawa poo kaparukaze, tjapamukire mokuiimbura eimburiro indi mOtjiherero. Kauzeu okuzuva kutja ondangu indji maizirepi mena rokutja oyo omena rokutja nandarire mondando yOhuurire yOvandoitji kutja ovakuru vao veyandekue, kavitondema tjiva vao vahupa okuye kuvekuatera momahi wozonganda, ndinondi kombunda yozombura o 109 wondando yomayandeko wovakuru vawo, owo nai muvahakaenene nozondekurona ozonguao. Ombepo yoruhoze ndjari meimburiro indi yari ombepo yovandu mbumavemunu kutja ngunda veri momahi wozonganda nandarire kutja ndinondi omahoze inga yee kuyekewa kuna ozondekurona ozonguao. Eimburiro otja tjimariyende amariyanda notjiverse otjitjavari okowa yOvakuena yatoorerembo neimburiro rayo wina enaruhoze nu munao ombepo yoruhoze ayiinganeneko motjitara ovimbumba mutjaworonganene. Umue womukayendise wotjiungura, Moses Rieta, ondekurona yOvakuena, waraisa kutja ouzeu we okutjayera omahoze we tjimapuratene omaimburiro inga. Otjo tjiri ka Rieta erike nguri moruhoze nunguari omahoze mayeratanda kovitana viozondekurona ozeng omaimburiro inga tjimaye paturura oviruaro mbizenavio mominjo viao tjimazezemburuka omakuruhungi wazo omaihamise nomatetarise womutima.
Munao otjarire ohepero Omuhonge Rupert Hambira, ondekurona yOvaherero okuza kOtjauana, okuzehuhumina nombuze yomasa mongumbiro ye yokupaturura omaworonganeno inga. “Indjombepo ondjapuke nu hita movakambure…,” Omuhonge Hambira wawire motjiungura tje neimburiro mOtjiherero wina. “Mamutjiwa kutja mbamana omahongero wondondo ondenga nganduu kondondo yomayandero woskole no kuhina okuripurira kokutja o Namibia riri mekoverua hi ra Africa,” eye wautu nao okuzuvarisa nunguari wina amatuapo embo re naweza ko kutja “mbanangarasi oruveze nduri kuarue kokure omundu kuuhina moo kavaza kaparukaze. Posia nambano ami mbinohange kutja turimba, nami mbahaama imba pondongamo nombara yandje, mene yOmbara Otjitambi yandje omuini, popezu, popezu nOmbara Otjitambi. Ootjikando otjitenga ami okuhaama motenda puna Ombara Otjitambi yandje omuini, nu munao nambano kapena otjina tjimatjirire kokure. Nu onawa onao nu ndinondi tjmbazupo ami mei osemba keyuru,” omuhonge watja nao mokuraisa onyune ye. Eye ma hungirire kOmbara Otjitambi yOvaherero, Kuaima Riruako, ngua hongorerepo okambumba motjivaro nunguari okanamasa mombazu momuzaro womarapi ayeetatu nozombimbi nozondoro.
Omuhonge Hambira kanaa warorere okuyaruak ombunda meraka re otja kombepo yongutukiro ndji maihingi nohepero yokuriyaruka nokuripaha mombazu nu munao apewa omasa iyomambo okuza morukarorua Orutuu Orutjavari kOvakorinde rOmuzuvarise Paul, ekondua Oritjaine. “Tuundurua okuza minda avihe posia katuye rihuta. Tuundurua nomasa okuza minda avihe posia katuyerihavera. Tuundurua nomasa okuza minda avihe posia katuyatukutuka. Tuerihuta posi katuna ongurunguse. Tukongorerua posia katuya sewa metere. Tua tukuturua posia katuyanjonua.” Omuhonge Hambira matja ombambo inga omuzuvarise Paul kena hungire ovandu varue pendje nOvaherero nOvakuena va Africa nondjuriro muvakara. Wa weza ko kutja embo ekahurire romambo ro Tjiingirisa karina embo ehandjaure “rOtjitiro Otjindjandja, omayandekero, omakondero movindumbu, omazepero wetu. Kakuna omuhoko mouye wozoperesende o 85 zawo nda henununua iyOtjitiro Otjindjandja novita natjisewa ozoperesende o 15 uriri, ete otja tjituasewa nai, ete tuarira eke porupiu uriri waimba mbariko.” Nandarire mokuundurua noku tukuturua kuao okuza minda avihe okuza komakamburiro wehi, Omuhonge Hambira matja omuzuvarise Paul matja owo ngunda kaveya nyanyaurua.
Ombara Otjitambi Riruako matja omatutuminino nomeripahero mombazu wOvaherero nOvakuena apehe puveri kutja omo Namibia, Otjauana na South Africa kangeri omayandero posia oo mautiro komayandero nu ngeri omayandero omeritungururiro mondunino yotjiwana namo ngorongova. Ihi katjina tji matjitjitua iyo ovandu vouye wopendje nungauri iyovandu oveni. “Ovitoke munao mapeya avirire ovizeu posi kapena kuheya kutja kavinatua. Ngatutjiwe kutja ozombepo zovati vetu mazeuru kuete. Rumue roruuro indui ruri mokutja ete tukotore imbi mbiri ovietu. Okukotora ehi ndituayekua. Okututumuna ombazu yeti ete kutuahumbua. Okukotora ozongombe zetu ndutuapundua nu tjinene nene okuriverura mominjo ovio mbia nyaika,” Riruako matja.
Matja tjiva zozondjuriro ndahavera ozondekurona ndinondi “okuhina ehupo, okuhumbua kombazu yawo nokuii zemisa, okurimbara mouye ovio avihe mbiri ovitjitua viohuuire yehi rOvandoitji. Munao otjituna otjiungura tjituihiyamana kuna ozohoromende ozongongorere zehi rOvandoitji. Ihi otjina tjimatjihepa eraka nozongondjero zemue kutja ohoromende yehi rOvandoitji nani maipuratene kuete poo ihaame punaete.” Okuza ko Namibia Ombara Riruako were puna Ombara Otjitambi yOvambanderu, Aletha Karikondua Nguvauva nOmbara ya Maruru, Raphael Kapia, muvarue ovengi. Omuhonge Hambira weriyandjerere kutja otjitjitua tjigee ihi ombura ndjimaiyende tjikakare korukondua rua Thsabonga mOtjauana oko wina kukuna otjivarero otjinene tjozondekurona zOvaherero, Ovambanderu nOvakuena ozo wina ndena ozongari zokuriteza nokuripaha nonyota nombazu neraka razo.