I Kae Matundu-Tjiparuro
OTJOMUISE – ™Kanaaso kurira ohunga naeÞe posia nokuhinaeÞe oveni,∫ oviwana vio Vakwena, Ovaherero nOvambanderu viatja navipanda okurira orupa romayakuriro pOtjikunino tjOndjuwo yOzoveta wozombamba zoviuru nomaÞupa wovaÞi vOtjiÞiro Otjindjandja tjo 1896 no 1904 nganduu ko 1908. Ozombamba inÿa nomaÞupa mburi omutuaro outjavavri tjingewo wovati okuheruka okuze kehi rOvandoitji kuimbui omutenga mbuaheruka mo 2011, mayeheruka muhoko munene ndinondi. Pombongarero yozombuze Oritjatatu po Komando Oitjavari yErapi rOtjiserandu muno ovimbumba imbi viaraisire kutja kavina kukayakurira ozombamba nomatupa inga pOtjikunino tjOndjuwo yOzoveta nunguari maviworonganene pokomando indji navikara novavio viombazu otja kombazu yavio.
Morutuu nduareserue iyOmuhaamise wOvihavero viOrutu rOvaherero nOvambanderu rOtjitiro Otjindjandja, meraka routua Ovaherero-Ovambanderu Genocide Foundation (OGF), Utjiua Muiinjangue, viaraisira okuhina hange kuavio nawina okunajaika omitima kuavio nomazenge ohunga nomuano ohoromende ya Namibia nu ookatama neyo ngunaindji yehi rOvandoitji mbuyaungurire omakotokero oetjavari wozombamba nomatupa okuza kehi indo owo mbwari motjineya nomahina owatjiri. ™Tuzuva ovizeze nozohambeya zovahungirirepo vohoromende yehi rOvandoitji kutja ngunda tuari mo Berlin komakotorero omatenga wozombamba oruhindo ruetu kanaa ruerutjinda nawa nokutja oro wina ruari orunene tjinene nokutja otjikando tjarue katjimapekara, otjo tjitjiri otjikando ihi nai,∫ ovimbumba morutuu ruazo kozombuze viaraisire nao navi pirura omaheya inga amaviraisa kutja moruveze orutenga ohoromende yeho rOvandoitji yatupuka omerizirira wayo tjinga otjiungura tjokuyandja ozombamba indo zondenga kohoromende ya Namibia nayitjiundurire kOnamiti ya Charite nawina kOtjirata tjOvirimatua tja Namibia. Nandarire oruhindo ondui tjiruaheruka porutjandja rozondera rua Frankfurt mo 2011 kanaindui ruayakurua iyohoromende yehi rOvandoitji nunguari ruayakurua iyomukuranepo wohoromende ya Namibia mehindo. Nandarire oruhindo indui tjaarukotoka konganda kanaindu pari oruveturuke okuza kohoromende yeho rOvandoitji otja tjiopasere okukara otja kongaro pokati kozohoromende. Ondjito ombi indji ozombura kombunda ya nao yaitaverua iyovaungure vevari vohoromende yehi rOvandoitji, Onongo Walter Lindner na Heidemarie Wieczorek-Zeul mbaningira ondjosiro nawina aveningire kutja ngavetue momatjangua kutja omakotorero warue ngayeungurue vi ™kutja ohoromende yetu aihiyayaruka nondataiziro indjo∫.
Ovimbumba imbi viatjita nao navihindi omatjangua inga ko Ministera yOviposa vio Pendje oruveze indo, Netumbo Ndaitwah okukeye kapitisa kohoromende yehi rOvandoitji. Nga kundinondi eye kana paziririra komatjangua inga. Otja kotjimbumba ihi owatjiri okoo kutja ohoromende yehi rOvandoitji yatisiwa ohoni iyounene wotjimbumba tjitja kayakura ozombamba inda tjitjari otjina ouye auhe mbuwamuna tjitjari otjina tjiihina yavanga mena rokutja tjapendura epuriro rokutja ovandu avehe ovengi imba mavepaha tjike? Eziriro kepuriro indi mapetjuukua kutja oorine ndiri ohunga noviÞukaungura vio Tjitiro Otjindjandja mo South West Africa yOvadoijti, o Namibia oruveze indo otja tjaa ritjiukua, nu tjitjiri otjiøa ehi rOvandoitji tjirahoreke oure wozombura ape esere. ™Mena rondira poo rondjo, ohoromende yehi rOvandoitji yavanga poo yazera okambumba okaÞiÞi kozombara ndatu uriri. Ovahungirirepo vayo mOtjomuise nandarire watja atuungurise omambo tjimuna ™ozohamunjonene∫, ™OtjiÞiro Otjindjandja∫, ™otjisuta∫ naviarue nu nandarire averiama komurungu kutja tjitua tjiti nao kavena kutupa oukarata utata mbua tjaurira wavetatu vozombara zetu.∫
Ombui, otja kovimbumba imbi oowatjiri mbuhina maa upaterua pendje ohoromende ya Namibia kuyatie okutara korutjato ™rovahona vayo mo Berlin∫. Komurungu ovimbimba imbi vaitja omuano wohoromende ya Namibia okuungura otjiøa ihi mohamunika nokuÞara matjiraisa okuhina ondengero kuwo mberi ovanane vakatjotjiri vombazu vOvakuena, Ovaherero nOvambanderu va Namibia nu wina munao aveyerike mberi avahungamua iyomaraa wa von Trotha wokuveyandeka wo 1904 no 1905. ™Otjiihamise kutja Okambineta yetu kaina kurora okumuna otjiwova ohoromende yehi rOvandoitji okuÞikonaparisa omakotorero wozombamba kotutu tuvari otuyetize, o Charite nonduo ruetu Otjirata Tjotjiwaøa Tjovirumatua kutja irihumburure komakotorero wozombamba nomaÞupa. Posia matutjimunu nu matutja ongurameno yetu yokutja ohoromende yohuurire yehi rOvandoitji yazepa ovandu vetu otjindjandja katjina tjitjakuramena komakotorero wozombamba uriri mena rokutja nandarire kutja nandaku kapena ozombamba inda pena ovitukaungura viarue opuviri vieura kutja ete tutjitire ko otjiposa.∫
Ovimbumba mavitja ozombamba ndayandjerue Oritjatatu mo Berlina nundumazeheruka ndino kanazaa kondua kotutu tuovandu vao iyonamiti indji o Charite posia iyovarue vombangu novanongonone tjimuna Onongo Eugene Fischer navarue nondjiviro okuura yohoromende yohuurire yehi rOvandoitji nu munao ngaa inandanguarasi otjizire tjimuna tjo Charite matjiisako ondjo kuyo komauhazenÿu wOtjiÞiro Otjindjandja tjOvaherero, Ovakuena nOvambanderu.
Otjirata tjOvaherero nOvambanderu Tjotjihungiriro Tjotjitiro Otjindjandja tjo 1904, ousuoi o OCD-1904, morutuu kozombuze matjitja kanaa tjatjivisirue kotjiveta namoruveze omakotorero wozombamba inÿa posia ondjo indji ina otutu tuohoromende tutuna omerizirira inga. ™EÞe tuaraisire okuhinahange kuetu pombongarero pokati kozondekurona zaimba mbaihamisiwa iyOtjitiro Otjindjandja tjohuurire yehi rOvandoitji otja keraa romayandekero no Ministera Ondenga yOkehi, Omutjunikua Marco Hausiku, no Ministera yOvitjitua vio Mberoo yo Peresidenda, Onongo Albert Kawana nawina Omutjuøikua o Ministera yOmitanda, Otjiungura tjo Tjiwana, Omanjando nOmbazu, Jerry Ekandjo mu Tengarindi tjiyari 27, 2014. Oministera Ondenga yOkehi zongendo zetu wezezuvire netuøanga kutja tumuÞike tjimayakura ozombamba nomaÞupa mo Namibia nokukara norupa momayandjero wondjozikiro kotjiveta pOtjikunino tjOndjuwo yOzoveta. Matuundju eziriro okuza kokuwoko okure kohoromende yetu ndjimaikatara kozongendo zetu mohange,∫ o OCD 1904 maitja.
Munao o OCD-1904 kombunda yondiasaneno kunovandu vayo otjiyeripurire okuyakura onguizikiziro yo Ministera Ondenga yOkehi mombepo yombuaneno nondjesirasaneno nawina mena rondjozikiro kozombangaøe zao ozonÿi zozombamba nomaÞupa nÿumazeheruka mehi ronguatero yao. ™Otjovanane vomerizirira, tuamunine kutja ourizemburuka ouwa nonawa okuyakura nokuyandja ondjozikiro oseinina kozombangaøe nÿatenga po okuwa movirua ovitenga kuna ovahuure vehi retu ewa Namibia- ehi romapenda,∫ o OCD-1904 maitja. Munao otji maitja Omuhaamise wOvihavero wo OCD-1904 nOmbara Ondize yOtjihavero Gerson Katjirua nOmbara Manasse Zeraeua mavehongora oruhindo ro OCD kotjitjitua ihi puna ovanane varue vombazu nounepo wo OCD mumuna okomiti yayo ongaendise yoviungura. Munao otjiya kuu koviwana avihe viayo okurikuamba kuyo.
Ngunda aperi nao okanepo kondjuwo yozoveta yehi rOvandoitji nOmuhaamise wOvihavero viotjimbumba tjotjira tjoporotika ihi o Linke, mondjuwo yoozveta yehi rOvandoitji tjitjiri mOkomiti yOmaunguriro Kumue Mombuingi Nomekurisiro, Niema Movassat, morutuu kozombuze matja ™okunjonjokisira mo omaÞupa mo Namibia omapingasaneno nourizemburuka woundu∫. Nieman waweza ko kutja omaningiriro wondjesiro kOvaherero nOvakuena kOtjiÞiro Otjindjandja tjitjakarako okuza ko 1904 nganduu ko 1908 yasere kutja yeya rukuru. ™Omayakuriro womerizirira mayehepa komurungu wa nao kutja uyakure omakuruhungi woye nouhazendu woye nokutja uningire ondjesiro kuwo. Ngaa kundinondi ohoromende yEhika rOzohoromende yEhi rOvandoitji kanaa yaÞona motjiøa ihi tjikueya ko Africa. Otumbo tuohangauti nondatunisire nondjuriro tu tuatungirue iyohoromende yohuurire yehi rOvandoitji nawina indjo ngondononeno yombangu ndjatjitua komatupa inga yari ouhazendu wouvi wotjivepo otjipiku. Kapena omundu ndinondi ngumapaÞana kutja itji yari OtjiÞiro Otjindjandja,∫ Movassat matja.
Munao otja ningire o Ministera yOvitjitua Viopendje yehi re , Steinmeier, notjira tje o Social Democratic Party (SPD) okukambura omerizirira nokutua momaunguriro ombepo yOndjuwo yOzoveta ye omuini yo 2012 nokuyandja ondjesirio kotjiveta kOtjiÞiro Otjindjandja.