I Kae Matundu-Tjiparuro OKAHANDJA Ndoovazu Ovaherero veripura okutuara otjiposa tjotjistuta tjombindu yao kovyombanguriro kehi rOvandoitji kavena kuhepa okurira ohoromende poo oku kuramenwapo iyohoromende ya Namibia mena rokutja oyo kaina epu pumaihitire motjina ihi. Ombara Otjitambi yOvaherero, Kuaima Riruako, watjere nao morutuu rongurameno yOvahero maningirire okanepo kOndjuwo yOzoveta yehi rOvandoitji, Huseyin Aydin, okutuara ongurameno indji kehi rao. Eye aa hungirire pomayamberero wa Kahandja Osondaha ndazuko Aydin wina pari. Watjere nandarire kutja Omahi Omakutasane wa America no Cuba kaye haama pomuriro umwe, ka yeurwa okuhungira kumwe mu mbiyena ondero navyo kumwe. Tjingetjo matji yenene okutjitua motjisuta tjombindi yOvaherero kuna ohoromende yOvandoitji. “Pupena ombango pena ondjira.” Riruako watjere mena rokutja Ovaherero kavena omasorero wo ku hakaena kuna ohoromende yOvandoitji vatja ndoondoo kongondjero ya Aydin. Posyo marire nawa mongondjero namo mahakaeneno we wina tja hakaenisa Ovaherero oveni notutu peke peke mehi rOvandoitji kutja veri tuapere otjiposa tjawo. Munao otjeri ondero yao kutja venangwe mouharupu wovature vehi indo, kehi indo kutja ve kakare novitjitua peke peke vyo kuhandjaura otjiposa tjotjisuta. Riruako watjere otjomunane wo merizirira kanaa vanga ovandu ve okuvaza ondondo ndji maverikamburire oveta yehi momak. Watjere ihi matjitunu navi kongaro ombwa nai ndjiri pokati komahi ayeevari inga novature vawo nganda atjikapita kombwiko mumuna ozonganda zOvandoitji. Munao omahungiriro wa kumwe otjeri ohepero. Mena rongarero pamwe mohange yOvaherero novahungire vo Tjindoitji mo Namibia, nawina mena rondjesirasaneno nomaunguriro kuwme woupanga pokati komahi ayeevari inga, Riruako we ri hekenene ku Aydin okuningira ohoromende yOvandoitji okupuratena kOvaherero. Watjere ondunge yo mukuramenepo wapeke wehi rOvandoitji nguma tjindi otjisuta ngaipewe ombango ondue ikaende puna ehungi ra kumwi. Aydin watjere ohoromende yOvandoitji otjo horomende ndja yarukirapo ohoromende yoruveze rohuuirre kaiya kuramena omerizirira wayo kozondekurona zaimba mba ihamisiwa iyOtjitiro Otjindjandja. Ihi katjiyakurwa. Otjo mbitirapo kuza tjatjitua ozombura nozombura ndakapita nu yarira omakuruhungi. Otjo tjiri posyo oho matjihee kutja ozohoromende zOvandoitji peke peke zetjita ayo Ovaherero kavena puva ihamenwe nu kazena omerizirira. Nandarire ombepo ndjayakurwa mOndjuwo yOzoveta yOvandoitji mo 2004 kambepo ondjesirise nungwari ondjamburure yaimba mbaihamisiwa iyo huurire yOvandoitji. Aydin watjere omanigniriro wondjesiro kotjiveta iyehi rOvandoitji yasere kutja yatjitua rukuru. Ondjesiro kapuuo nungwari wina ohepero kutja ohoromende okuuta okuraisa kutja yerirongera okuyandja otjina otjiputu putu. Watjere ohoni kutja ndinondi Ovaherero vakarira ovyo zombanguriro mena rokuranga ranga kehi rOvandoitji. Aydin watjere ongondjero yOvaherero indji yauta okumunikwa iyovature vehi rOvandoitji mbauta okutjiwa omauvi ngatjitirwe iyorupa rondjururiro rwehi rOvandoitji rwo huurire. Watjere otjitiro otjindjandja katjizemi kutja omoveta na moundu. Watjere nandarire moruveze ro huurire yOvanoitji mwari ovira ovipirure mbya rwisa ohuurire. Okambumba kOtjira tjo Komamuho mOndjuwo yOzoveta yOvandoitji o tjikeri momurari tjingeyo mokukaenda pamwe no Vaherero. “Ami hina kukuramenapo ohoromende yOvandoitji. Wina hina ku kuramenapo epango rounane mOndjuwo yOzoveta.” Hina omasa wokutja Ovaherero mbiveningira mbiheri posyo nga kwiitaverwe mehi rOvandoitji. Posyo otjo kanepo kOndjuwo yOzoveta meyenene okuvatera kutja oviningirwa vyao vituwe otjepu korutuu romahungiriro mehi randje. Ami mbasekama kutja pekare nao,” Aydin watjere. Watjere imba mberi kongotue yOvaherero nOvakwena meningira rao kave yahita momivero avihe muvasere okuhita nungwari ozongondjero zokuhonga nokutjivisa kazesere okuyandera po kambumba kao kovapirure okatiti mOndjuwo yOzoveta. Zasere okuhadjaurwa kotupa tuarwe otunamasa motjiwana tjimuna ozombongo. “Atuyandjere ohoromende yOvandoitji okupandera poku nakaura omaningira ngetjitua okutuna mbyazundaka. Indi karisere okurira embo rayo eseinina. Otjitiro Otjindjandja tjihepa eziriro rarwe.”