Ohoromende ya Namibia maiso okutoora omikambo vyo vihando mbi ma vi munika tjimanga okutuna omauhasemba kOvaherero nOvakuena ohunga nOtjiṱiro Otjindjandja.

Ondekurona Matutuareuaijaņi Tutjavi, omuture wa Kaoko, matja morutuu orupaturuke kohoromende. Osondaha indi tjiyeri 12 ku Rozonḓu, omazemburukiro oyetja 121 womautiro wombiririro yOvaherero yohuurire yOvandoitji, nga utira mOkahanddja mo 1904. Ombiriro yohuurire yovandoitji ndja ka tuara kOtjiṱiro Otjindjandja, Tutjavi otji ma raisa kutja ohoromende ya Namibia ihendeka ozondekurona zOtjiṱiro ihi mumuna wina ozondekurona zOvakuena. 

Omikambo mbi ma tja ohoromende yasere okutoora tjimanga, otjihungiriro kunEhi rOvandoitji poruhaera; Ombuiko yOtjisuta; ohoromende ya Namibia okuvara nokuzemburuka Otjiṱiro kotjiveta; okutiasana koupe Onḓuvasaneno yApamue, indji Ojoint Declaration, ousupi OJD; ohoromende okutumba no ku tjinda ozondekurona zOtjiṱiro pupeṱa no ku hina okuzehendeka tjimuna tjii ze hendeka no ku hina okuzemuna wina otjovarue ovakuru nu koruseinina okuverura Onamibia otjehi rimue rombuaneno.  Okuṋunisa omapu inga, Tutjavi matja ohoromende maiso oku karisa ozondekurona norupa mu kangamua otjihungiriro tjinga otjiungura tji tjiripo nai atji undikua. Noviwaṋa avi hina rupa mutjo tji tjiri otjiṋa tji tji pandjarisa ongamburiro mohoromende okuungura nOtjiṱiro Otjindjandja no kuiinyengua.

Ombuiko yOtjisuta maiso oku kuizikirua ozondekurona zOtjiṱiro Otjindjandja komahongero; omakotorero wehi razo; okuṱiza ovirumatua novyombazu yazo; no ku ve tunduuza mongorongova. Ohoromende maiso okuvara kotjiveta mo vi hungiriro no ma hongero Otjiṱiro Otjindjandja no ku sembamisa omayuva wo ma zemburukiro watjo nawina okutunga ozombindi. 

Otjimariva tjo ma tau ape Ozondora za Namibia o-18,( Ozoeuro etau 1.1)  otja kOnḓuvasaneno Yapamue, Tutjavi matja katjina onḓengu otjombatero nu tji nyekerera Otjiṱiro Otjindjandja. Munao Onḓuvasaneno indji otji yaso oku tarururua nu muyo mukre otjituta ohunga no ma tutuminino woviwaṋa mbya ihamisiwa.