Kae MaÞunÿu-Tjiparuro
Otjomuise-Okurondera kongwizikiro katjisupi Onongo Carsten Brosda, umwe yozoministera zohoromende yotjihuro tjehi rOvandoitji ihio Hamburg, ndjayandjere motjihuro iho koruhindo rOtjiÞiro Otjindjandja tjOvaherero nOvakwena omweze mbwazuko, Orutu rOtjiÞiro Otjindjandja tjOvaherero, Ovambanderu nOvakwena indwi Ovaherero, Mbanderu and Nama Genocides Institute, ONGI, maruningirw kutja maute okunguurira kongwizikiro indji.
Operesidenda yo INGO, Onongo Kavemuii Murangi, umwe yozondekurona zOtjiÞiro Otjindjandja mbari pOmbongarero Oitjavari yOviwa¿a yOvaherero nOvakwena motjihuro iho omweze mbwazuko, morutuu ndwahindire ku Brosda, rutenga wayarura ombe rondangu komayakuriro wawo wokotjiveta omawa i Brosda eye wina paningiririre ondjesiro. Oruveze indo Brosda oparaisirire ondero yomaunguriro “kumwe koruyaveze rombwaneno mohange, moundu nombwiro ombwa”. Inga nayarwe oomambo Murangi ngakongorere norutuu rwe ku Brosda ndwahindire tjiyari 7 komweze imbwi okuza kOmahi Omakutasane wa America keturira.
Mayauza ohepero yongwizikiro ya Brosda kuwo kutja otjihuro tjao ihi o Hamburg “matjitoko ohoromende yombwaneno yotukondwa yEhi rOvandoitji okutandavarisa omanguriro kumwe nehi re¿u pozondondo azehe, mumuna ondondo yotjiwana tjovandu kuwo oveni.” Mombembo yomakayendero pamwe indji, Murangi opumayandjere ondunge morutuu ndwahindi ku Brosda kutja “otjihuro tja Hamburg tjiriyandjere okuungura kunotutu twOvaherero nOvakwena twOtjiÞiro Otjiandjandja, kunotutu twovazoozu nambazire ko Africa motjihuro tjoye nokuyandja oruvara kovimbumba vyotjiwana”. Murangi wapaha kutja omaunguriro kumwe wovimbumba avihe imbi kunotutu twOtjiÞiro Otjiandjandja tjOvaherero nOvakwena marire movi¿enge peke peke imbi:
Otjihuro ihi okuungurisa otjihaverero tjatjo motjirata tjehi arihe nawini ohauzeu yatjo moporotika kohoromende yehindo kutja iyenene okuzemburuka okuura OtjiÞiro Otjindjandja tjitjatjitwa kOvaherero nOvakwena nokutja wina ovevekuramenepo mbumavetoorora oveni vekare norupa motjihungiriro tjondjesiro notjisuta;
Kutja ekuruhungi rOtjitiro Otjindjandja tjo 1904-1908 norohuurire yEhi rOvandoitji mo Namibia rihandjaurwe movirihongwa vyozoskore nomahongero wokombanda nawina momambo wozoskore za Hamburg mowano omukohoke nomusemba, okuÞanÿera koumune waimba mbahumbirwe mohuurire;
Pezikamisiwe ondanda ongarerere yomaraisio wovyu¿e vyomahongero wokupingahaura ohuurire yovaNazi; ohuuire yEhi rOvandoitji nOtjiÞiro Otjindjandja tjo 1904-1908 pondjuwo yoviÞungaungura ndjitjiukwa “Otjondjuwo ya Trotha”.
Okurukurura omivanda vivari mbyandja ondjozikiro komunavimariva, Adolph Woermann, ngwatumbira mohuurire nomOtjiÞiro Otjindjandja tjOvaherero nOvakwena okurukururirua komurwe wOvaherero nOvakwena ngwapirura ohuurire;
Okukambura omerizirira wokusuta omayarururiro wozombamba azehe zOvaherero nOvakwena nai nderi monganda indji UKE Hamburg-Eppendorf nazarwe mo Hamburg;
Okupatururura orupa romerihongero wvyune wokombunda yohuurire ndwapatwa, nawina okuvatera notjimarira tjokurihonga kovahongwa vOvaherero nOvakwena, mumuna omapimbasaneno wovahongwa vombazu;
Okutunduuza ozombongo motjihuro ihi okuyaruka mourekoto womitima vyazo nokuteza orupa rwazo mohuurire yEhi rOvandoitji nOtjiÞiro Otjindjandja tjOvaherero nOvakwena nondando yokupirura ombuze yohuurire yombindi yoho¿I yovahuure ndjri mOmbongo indji St. Michael nokuyandja ondjozikiro kovapirure novaihamisiwa;
Okuzikamisa otuveze twozombindi kovapirure novahamisiwa vombimbasaneno yovakarere va Hamburg, omakuruhungi wohuurire yotjihuro ihi, tjinene nene Otjitiro Otjndjandja tjOvaherero nOvakwena mondivitivi yotjihuro ndjiri ombindi ndjimaizikamisiwa norupa okuura rozondekurona zovaihamisiwa;
Okutanaurira oviperendero ape eyovi okuza koruveze rohuurire ya South West Africa mbiri monganda yombwikiro yovyune vyomakuruhungi mo Hamburga mombwikiro yoruveze rwa ngandinondi mozomahina nokupimbasana ondjivisiro ohunga navyo notutu twOvaherero nOvakwena notutu twa Namibia twomerihongero wokombanda;
Okutanauriro ovi¿a ape 1700 vyombazu okuza ko South West Africa yohuurire momwano woruvezr rwa nambano, okupimbasane indjivisiro yavyo nokuyarura imbi mbyazire kOvaherero nOvakwena mbevipandjara avihe poo tjiva vyavyo mOtjitiro Otjindjandja tjo 1904-1908;
Okuungura kunovihuro vyokombundohuurire imbi o Bremena na Berlina nawina ivihuro mbyerikuramena varwe okuvatera notjimariva tjonfanda yomazemburukiro nomahongero wozombazu nomakuruhungi woviwana vyOvaherero nOvakwena mbahangaurwa iyohuurire nOtjitiro Otjindjandja tjo 1904-1908 mo Namibia;
Okuungura kumwe nOhoromende yEhi rOvandoitji okukomborora otuveze twotumbo twakatjombondi tutwa tungurwe iyohoromende yohuurire yOvandoitji nawina mbaparukira motjimariva tjOtjitiro Otjindjandja tjimuna Adolph Woermann.
Onongo Brosda, nguri otjiuru tjorupa rOmbazu nOvihakaenise tjohoromemnde yorukondwa ya Hamburg mehungi re tjayakurire otjimbumba tja Namibia omweze mbwazuko, watjere kombunda yomatambukiro wovita vyo Vaherero, Ovambanderu nOvakwena kunovimbumba vyovita vyEhi rOvandoitji, mondjuwo yozoveta yEhi rOvandoitji, tjiyari 19 ku Seninarindi mo 1904, August Bebel, okanepo kotjira tjimuna ihi otje nai, Social Democratic Party, ousupi o SPD, wakwekurura ovimbumba vyEhi rOvandoitji vyovita imbi nomambo omakukutu ngaayetja “ovita vyozombuku mbimapingasana noveta aihe youye.”
Mehungi re rarwe tjiyari 30 ku Rozonÿu mo 1905, Bebel tjingetjo waraisa epango ehateratere nombiririro yovarwe vOvakwena nOvaherero: “Omundu auhe notjiwa¿a atjihe tjimatjimunu kokutja ousemba watjo woundu mau¿i¿ikiziwa kondjandero,” Bebel watja, “unousemba wokuzungana nousemba wokurwa.”
Brosda watjere ondunge ya Bebel indji maipendura ousemba wokurivatera ndjaraisiwa rukuru momatjangwa wovaEuropa Ovauke vOuye kOmeho. Watjere kandjiri ondando ye okutanga August Bebel otjomukandjira mourizemburuka wokombunda yohuurire. Katjiperi nungwari otjovakwao voruveze eye wina wari ookatama neyo novatongamen ovakwao voruveze indi notjivepo tjawo nombepo tjokuhuura. Ngunda amatja nao mamunu kutja marire nawa nohepero okuzemburuka omambo omahuze nuwomourekoto wa Bebel inga tjinga “amayeturaisire imbi mowatjiri e¿e novandu ve¿u, mbara Koopera noserekaze Muinjangue, mbimurwira kombanda yozombura esere maviso kutja vyatjitwa ozombura esere nÿakapita.
Imbi mbiverwirwa nai Brosda mbimatja vyasere kutja vyatjitwa ozombura kombandesere nÿakapita;
oweÞe okuzemburuka otjirwa tje¿u tjongutukiro;
oweÞe okukwekurura oviÞukaungura mbyatjitwa kovakuru ve¿u iyovimbumba vyOvandoitji kehi yeraambo rovita ro Ngenerara Lothar von Trotha;
owete okuriyarika¿a ondjesiro;
oweÞe pamwe okupaha ondjesirasaneno nomazemburukiro; no
nomerizirira wetu koukohoke wondanaukiro, oruvara nombatero.
Brosda watjere meho rozongonÿononeno womakuruhungi kapenongeyakero kutja ovita vyokuyandeka mo South West Africa yOvandoitji ongatukiro yomovita nOtjiÞro Otjindjandja. “Ongamburiro indji imunikwa movihorera vyomihunga vyohoromende youtukondwa yehi rOvandoitji okuza kombura indji o 2015.
Watjere ozombura nozombura Ehi rOvandoitji rikara arihoreka oviÞukaungura vyovita imbi nohangauti yavyo onyone. Ngandu mozombura inda 1970 twakara atwavyarisiwa iyokurizemburukisa ohuurire. Tjazumba akukongorere okurizembisa ohuurire omutwaro wayo omuzeu mbwauta okupupaparerako ozombura ozosupi mena rorupa orutwe rotjiwa¿a nongondononeno yovahongwa. “Posia yari omazemburukiro wozombura esere rovita vya Hamakari, mbitjiukwa nawa Otjovita vyOndundu ya Tjozondjupa, kutja o ministera yomekurisiro, Heidemarie Wieczorek-Zeul (SPD) mouyenda we ko Namibia mu Katjose mo 2004, mayakure ovitukaungura vyoruvezendo otjo Tjitiro Otjindjandja nokuhingira ondjesiro porwara- omunane wohoromende yOvandoitji omutenga okutjita nao,” Brosda wawezire ko kutja mo 2015 operesidenda yOndjuwo yOzoveta yEhi rOvandoitji, Norbet Lammert, waraisa rukwao o¿i¿ikizire ohinambinÿu komutima wotjirwa tjombiririro yOvaherero nOvakwena otjo TjiÞiro Otjindjandja. Munao otjipehina ongeyakeyero kutja Ehi rOvandoitji rayakura omezirira waro moporotika namoundu.
Posia Brosda watjere ngunda penomapuriro omengi ohunga nondjesiro, ondjesirasaneno, otjisuta nomazemburukiro ngasere okuzirwa moruyaveze iyohoromende yao novandu vao. Watjere pakarere omukambo ohepero okutunga ohoromende yovira eye mari omuhaamise wovihavero vyotjimbumba tjimwe Tjoviperendwa, Ombazu, Ovihakaenise nOzonganda zOmipepo Vyoviperendwa. Muvyarwe ovingi otjimbumba ihi tjatarere mOmbazu yOkuzemburuka. Kotjikando otjitenga ovira vyaitaverasanene kutja maviso okutara korukapitaveze rohuurire. “Okuzamba, epu rorukapitaveze rohuurire ondimwa romaitaverasaneno wouyara wetu,” Bardos watjere. Wayandjere ongwizikiro yokutja o Hamburga maitoko ohoromende yEhi rOvandoitji okutandavarisa omaunguriro kumwe na Namibia pozondondo azehe, mumuna ondondo yotjiwa¿a.