Ehika rOzombara za Kandjoze rOtjiṱiro Otjindjandja nOtjisuta Omandaha rayauzire oukukutu okuyara Omaraisiro Yapamwe (Ojoint Declaradtion) pokati ka Namibia nEhi rOvandoitji. Nomambo omawa nomakanga va raerere Operesidenda Netumbo Nandi-Ndaitwah kutja onḓuvasaneno indji “kaina omaṱunino” nu ma yiso okwiisiwa na iyarukirrwa po iyo ngondjero ombe mumuva ovandu avehe.

Ovanane vombazu imba mbaa venhongorerwapo iyOmbara Rikurura Kukuri, vayandjere ongurameno yawo indji Omandaha tji va hakayenene na Nandi-Ndaitwah pomberoo yotjiuru tjehi. Vaningirire ombongarero yoviwana mbya ihamwa mehi arihe; omazemburukiro omatwe wOtjiṱiro Otjindjandja mehi no me rikutiro kOruyano rwa Algiers wOruuano rwa Africa ohunga novisuta vyo huurire.

Kukuri matja ehika indi ma ri yara OJD no ku hina “okuhaka nokuyaha ombi ondota”. Matja ka ina okurora oku nganra nandarire kaparukaze okutjama nomazeva wouye wotjisuta. “Munao otji ma tu yi nakaura kaparukaze, no ma piririro wetu wOJD mombutiro, no kuhino kuhaka nohunga ngamba otjiyeri otjomazikame, omahaivaiva nu kayena omahakayeneno ondjira kati nai otja tji ma tu hungire kunaove,” Kukuri maraisa na morutuu ndwa yandjerwe mena rovanane vombazu imba. Matja ovihungiriro mbya yeta OJD vyari pokato kohoromende ya Namibia nOyehi Rovandoitji porwe no kuhina omakarore mo norupa wotjivara wozondekurona vaimba mbaṱa mOtjiṱiro Otjindjandja. “Katuna omwano warwe pendje no ku pambarera kokutja ovihungiriro pokati kozohoromende oya Namibia noyEhi rOvandoitji ka na indu kaparukaze avyari ohuna na ete otjozondekurona zovaṱi vOtjiṱiro Otjindjandja,” matja. 

Otja kotjimbumba otji tjiva zo zondekurona za ri za tizisiwa oruuwa uriri na ze nyengurwa nganduu tji za “ririsiwa ozonandinde nozondarere porwe” ngunda tjiva okuuta komautiro wavyo ave hari orupa navyo. 

Otjimbumba tja Kandjoze itji ma tji yarurapo OJD “otja ndjaakanwa navi” no “kutuvirwa oungundi”. 

Kana indi yazikaminisirwe komaitaverero omanawatjiri no ma paturuke wOtjiṱiro Otjindjandja. “Kundinondi kweṱe OJD yarire omakuruhungi wa Namibia omanambitahiwea. Ka inandi kaparukaze pu ma iyenene okuyarukirwa mourekoto wayo, orondu oyo kaparukaze ya memenwe nozohaviho,” Kukuru matja. Opu ma tji yandjere ondunge yombongarero yozondekurona azehe oku hungirira po owanyoro. Na tji yauza omayarero watjo kaparukaze wOJD noruvara kOruyano rwa Algiers otjotjirondero otjipe tjo ku twara ongondjero yOtjisuta tjOtjiṱiro Otjindjanndja komeho.