Usakos- doropagona zaUsakos zakara nazo moNamibia vatjangurura asi epiro yirugana kwazeruka unene, yina kara asi kapisi kuretesapo ruhepo nye, kuretesapo hena nomukaro dona edi dokulihepeka momambo.
Konyara 80% vatungimo wovadinkantu modoropa kwayitanta asi kapi vana kara noyirugana, eyi yina kutwaredera vanekoro vaparuke momudona. Mokugusapo nye udigu wangesi, ntani kuvatera nkarapamwe, ndango zodoropa zaUsakos kavatulisirepo elikwamo eli asi mukurona godoropa ana kuvatera vadinkantu nelideuro, eyi yina kara asi kuna hara kuvatera vadinkantu pasimaliwa yipo asi vagwane malikwamo gedeuro. Mvhura ezi, elikwamo eli kwatjangesa vadinkantu wokusika ko 44 ko Namibia Institute of Mining and Tech nology (Nimt) ano ava 22 ko Anistemi college.
‘’ Ose kwayayidimburura asi epiro yirugana kwazeruka yunene, unene kovadinkantu vetu. Nomurongo ntantatu zonoperesenta kwakara tupu vadinkantu; awo ngesi kuna kara asi kugendagura tupu mositarata. Ose twahepa kuwizapo nayimwe ngoso yina kugusapo udigu wangesi,’’ yimo ana kutanta mukurona godoropa Irene Simeon –Krurz. Age katente asi awo kwagwanekera nonomberewa dava avagava madeuro kuhamena konongesefa vakare noudivi ntani kapi vakara noudivi nkenye, vadinkantu ava womoUsakos. ‘’ Ava vanakudeura kuna kuvaronga kurotera, kuforoma nodopi, umakeninga modiesel, ntani nodeura dimwe ngoso. Apa nye navamana deura ezi awo tava vatura nye moyirugana yokutara asi ana diva oyo vamuronga ndi ngapi, vavature nye konokampani dokulisiga siga. Simeon –Krurz katente asi, elikwamo lyangesi naliretapo malisinto sinto gongandi momambo gamwe modoropa zaUsakos, morwa vadinkantu kapi navakara tupu noudivi nye awo navagusapo nakauke udigu wonzara, momakoro gawo.
‘’ Gumwe gonkenda ogu ana kara asi vahamutumburasi age kakere nye gumwe ana kuvatera vadinkantu ava mokuvapa nondja. ‘’ Eyi kavayiruganene yipo asi vene ndi vakurona vawo vahakara hena nosinka yipo asi vadinakntu ava vakare tupu nepu tavapakere sinka kweyi vana kuvarongwa.
Owo vana kugwanenamo mauwa kuna tanta asi hawe nawo kuna kugazara kukakambekako kekuliko lyodoropa. Freddie Dausab, gumwe govadinkantu ana kara kedeuro eli moUis, katente asi age ana hafa unene kompito ezi ana gwana kumwe novadinkantu vakwawo. ‘’ nonkango delike kapi naditanta Yuma omu ana kulizuvha, yimo ana kutanta. Gumwe mudinkantu nage kageve rupandu rwendi.’’ ame nina hara kurugana moomu navhulira, ntani ose tuna hafa unene komukurona gwetu godoropa, Nimt ntani Aims, omu vana tupe mpito ezi natuvenye ose,’’ yimo ana kutanta ngoso. –deklerk@nepc.com.na